Elukat esittelyssä osa 3, Ransu ja Busu :)

Ransu, eli Rauno tai Rane, tuli minulle kuukausi Sissin jälkeen asuessani vielä kaupungissa kerrostalossa. Ransu tuli kaveriltani ja kasvoi navettakissana luovutusikäiseksi. Ransu on maailman kiltein kissa, ja sitä voi silitellä ja sylitellä miten päin vaan. Valitettavasti Ransulla tuli virtsakiteitä sen stressattua muutosta, joten antibioottikuurienkin jälkeen jatkunut sisälle merkkaaminen pakotti minut antamaan Ransun pois. Sekä minun, että Ransun onneksi nykyiset naapurimme ottivat Ranen heille navettakissaksi leikatun tyttökissan seuraksi, joten pääsen edelleen vaikka päivittäin katsomaan Ransua.

Kaikki Ransun kuvat ovat kovalevyllä, joten laittelen niitä myöhemmin.


Busu, eli Supu, Puuseli, Suupeli jne.. on kaksivuotias leikattu narttu, joka tuli minulle oikeastaan vahingossa. Kävin viemässä Tassutarhalle jonkun löytöeläimen, ja ihastuin Busuun sillä reissulla. Heitin vitsillä hoitajille, että pitäisiköhän ottaa neiti meille. Kävin mummollani syömässä, ja kotiin lähtiessäni ajoin kuin ajoinkin tarhan kautta ja otin aran mustavalkoisen kissan kyytiin. Samana päivänä vein Ransun uuteen kotiinsa, joten oikeastaan oli hyvä ajoitus ottaa Sissille uusi kaveri. Ensimmäiset puoli vuotta oli Busun kanssa aivan mahdotonta aikaa. Kissa oli niin arka, ettei se antanut koskea itseensä, eikä juuri näyttäytynyt päiväsaikaan. Kun sain sen leikkuutettua, muuttui se kuin eri kissaksi, vaikkei se täydellisen kesy ole vieläkään. Nyt Busu antaa jo minun silittää sekä ottaa syliin hirmuisen kehräyksen säestyksellä, se välillä jopa kiehnää jaloissa vaatien rapsutuksia. Ihanaa huomata, kuinka aika tekee tehtävänsä ja lähes villistä pennusta on tullut kiltti ja huomionkipeä kissa, joka kesyyntyy päivä päivältä aina vain lisää.

 Miau :)

Rohkea neito <3

Ellu